Valiokunta pitää asedirektiiviesitystä kannatettavana. Puolustusvaliokunnan toimialan näkökulmasta esityksessä keskeistä on niin sanottu reserviläispoikkeus eli aktiivisen reserviläisen mahdollisuus saada lupa A-luokan ampuma-aseeseen reservin ampumaharjoittelun perusteella. Valiokunta korostaa, että hallituksen esityksessä ei ehdoteta A-luokan ampuma-aseiden massaluvittamista reserviläisille, vaan luvan saajien joukkoa on rajattu vaatimuksella sijoituskelpoisuudesta, harjoittelun aktiivisuudesta ja kestosta sekä Puolustusvoimien puoltavasta lausunnosta. Puolustusvoimat rajaisi siis lausunnollaan 900 000 reserviläisen joukosta ne henkilöt, joiden ampumataidon ylläpitäminen on tarpeellista kansallisen puolustuksen tarkoituksessa. Esityksessä ehdotetulla lausuntomenettelyllä täytettäisiin asedirektiivin velvoite myöntää lupia yksittäistapauksessa ja poikkeuksellisesti.

Valiokunta toteaa, että reservin ampumataitojen ylläpito on Suomessa pitkälti omaehtoisen ampumaharjoittelun varassa sekä sijoitettujen että sijoittamattomien reserviläisten osalta, ja erilainen ampumatoiminta ja -harjoittelu on laajamittaista Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä sekä eri maanpuolustusjärjestöissä. Valiokunta korostaa, että vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa ei ole kyse mistään tavanomaisesta yhteiskunnallisesta vapaaehtoistoiminnasta, vaan lakiin perustuvasta toiminnasta (556/2007). Valiokunta pitää hyvänä, että esitys mahdollistaa osaltaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen kehittämisen nousujohteisemmaksi ja reserviläisten aktiivisen ampumaharjoittelun jatkamisen. Valiokunta pitää jatkotyössä tärkeänä, että lain soveltamista koskevat asetukset ja muu normitus takaavat reserviläisammunnan jatkamisen vähintään nykyisessä laajuudessa.

Puolustusvaliokunta esittää hallintovaliokunnalle, että kokonaisarvio uuden lain toimivuudesta tehtäisiin 2 vuoden kuluessa ampuma-aselain muutoksen voimaantulosta.