Tamarms ase- ja militariamateriaalin myyntitapahtuma sunnuntaina 20.3.2022
Kansainvälinen ase- ja militariamateriaalin myyntitapahtuma sunnuntaina 20. maaliskuuta 2022 Tampere-talossa. Osoite on Yliopistonkatu 55, 33100 Tampere.
Tampereen Asehistoriallinen Seura Tamarms ry järjestää asekeräilijöille ja militariaharrastajille hienon myynti- ja ostotapahtuman. Tule mukaan tähän maamme laajimpaan ase- ja militariaharrastajien kokoontumiseen!
Suomen Asehistoriallinen Seura osallistuu tilaisuuteen neljällä pöydällä. Tervetuloa!
Tapahtuma avoinna kello 10 – 16.
Liput 15 €, myydään ovelta. Vain käteismaksu.
Tapahtuman yhteydessä on esillä Kai Komin kokoama erikoisnäyttely Suomen Armeijan sotakoiramateriaali, joka tuo kävijöiden nähtäväksi ennen näkemäntöntä esineistöä
“Toveruus-sana kuvaa hyvin epämääräisesti sitä läheistä ja syvää suhdetta, joka useimmiten esiintyi rintamalla miehen ja koiran välillä. Asioita tuntematon voi tuskin aavistaa, miten luja on se ystävyys, joka syntyy herran ja palvelijan, sotilaan ja koiran välille vaikeiden partiomatkojen yhteisesti kestetyistä vaaroista tai viimeisestä tasan jaetusta leivänpalasesta eteentyönnetyssä tukikohdassa, jonka yhteydet vihollisen tulikeskitys on katkaissut, tai mieltä kirvoittavasta tönäisystä kylkeen.”
Hevoset ovat olleet erottamaton ja itsestään selvä osa suomalaisten kollektiivista sotamuistoa. Sen sijaan koiria, joita palveli talvi-, jatko- ja Lapin sodassa yhteensä lähes tuhat, ei ole juuri muisteltu. Yllä oleva Tuomo Armas Engströmin lausuma kiitos sotakoirille kuitenkin kuvaa niitä monia merkityksiä, joita suomalaissotilaat antoivat koirille, joiden kanssa olivat tekemisissä talvi- ja jatkosodassa.
Puolustusvoimien sotakoiratoiminta alkoi 1920-30-luvuilla, virallisesti vuonna 1923, kun Suomi sai lahjoituksena Tanskasta kaksi sotakoiraa. Ennen talvisotaa sotakoiratoiminta oli kuitenkin vielä pienimuotoista: Puolustusvoimien Sotakoirakoulussa pystyttiin pitämään korkeintaan 30 koiraa. Talvisodassa rintamalla olleista noin 70 sotakoirasta saadut kokemukset olivat pääasiassa kielteisiä, sillä talven olosuhteet olivat ankarat, mikä vaikeutti koirien toimintaa, ja lisäksi koiria oli liian vähän tarpeisiin nähden, Jatkosodassa määrä oli yli kymmenkertainen, 856 koiraa, mutta joidenkin arvioiden mukaan koiria olisi tarvittu vähintään 2000, jotta toiminta olisi ollut riittävän tehokasta.
Suomalaisista sotakoirista valtaosa oli saksanpaimenkoiria, jotka sopivat itsevarmuutensa ja stressinsietokykynsä sekä paksun ja tuuhean karvan vuoksi sotatehtäviin pohjoisen kylmään ilmastoon. Sotakoirat toimivat partiotehtävissä, vartioivat, veivät viestejä, vetivät kuormia tai etsivät loukkaantuneita sotilaita. Enin osa koirista oli partiokoiria, jotka olivat suureksi avuksi erityisesti raskaassa kaukopartiotoiminnassa.