Gun Show syyshuutokaupan 30.10.2021 huutokauppalista kuvilla
Tervetuloa Ellivuoreen Gun Show näyttelyyn ja syyshuutokauppaan 30.10.2021. Huutokauppa alkaa kello 14.00.
Ohessa huutokauppalista valokuvilla Huutokauppa Syksy_2021 kuvalinkit
Tervetuloa!
Tervetuloa Ellivuoreen Gun Show näyttelyyn ja syyshuutokauppaan 30.10.2021. Huutokauppa alkaa kello 14.00.
Ohessa huutokauppalista valokuvilla Huutokauppa Syksy_2021 kuvalinkit
Tervetuloa!
Gun Show syyshuutokauppalista 30.10.2021 myytävistä kohteista Huutokauppa 10_2021.
Tervetuloa tapahtumaan!
Aiemmin tänä vuonna (15.2.2021) EU:n alueella astui voimaan lyijyhaulien käyttökielto kosteikkoalueilla. Tästä alkoi siirtymäajan laskeminen, joka Suomen kohdalla oli joko kaksi tai kolme vuotta. Siirtymäajan pituus riippui siitä, valitsiko Suomi niin sanotun Ramsar-rajoituksen vai lyijyhaulien totaalikiellon. Lyijyhaulirajoitus on osa REACH-asetusta ja eurooppalaista kemikaalilainsääntöä. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa Suomessa REACH-asetuksen toimeenpanosta. STM nimitti ministeriötyöryhmän pohtimaan asiaa. Ministeriötyöryhmä kutsui kevään mittaan kuultavaksi kaikki olennaiset tahot ja myös Metsästäjäliitto osallistui keskusteluun ja jätti lausunnon asiassa. Julkaistu rajoitus kokonaisuudessaan suomeksi: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32021R0057&from=sv
Suomen Metsästäjäliiton mielestä totaalilyijyhaulikielto ei ollut vaihtoehto. Vaikka ylilaaja kosteikon määritelmä rajaakin suuria alueita Suomessa pois lyijyhaulien käytöstä, jättää se kuitenkin mahdollisuuden käyttää lyijyhauleja esimerkiksi ampumaradoilla, jotka eivät ole Ramsar-alueiden vaikutuspiirissä. Tuleva lyijyhaulirajoitus sisältää kuitenkin lukuisia ongelmia, kuten kansalaisen syyllisyysolettaman. Hallinnon sisällä aletaan nyt suunnitella muun muassa valvonnan järjestämistä.
Lisätietoja:
metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh.040 845 1572
https://metsastajaliitto.fi/uutiset/suomi-ei-valinnut-totaalilyijyhaulikieltoa
Tämän vuoden ulkoilmatoiminnan ollessa jo lähes normaalia järjestettiin perinteiset Suomen Asehistoriallisen Seuran kilpailut 1. elokuuta Seppälän ampumaradalla Kalvolassa. Vaihteleva sää poutaantui juuri sopivasti kilpailuiden ajaksi.
Liivintaskuase -laji ammuttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Puolikas taskuaselaatikko (130 x 90 mm) kuulosti SAHS toimikunnan mielestä yksinkertaiselta määritelmältä tasaväkiselle lajille. Uuteen mittalaatikkoon sopivia aseita ovat mm FN m/1906 ja Baby sekä C.G.Haenel Schmeisser. Pienilläkin pärjäsi ja osui. Ampujien kesken oltiin tosin yhtämieltä, että vasta viimeisellä lippaallisella osumat alkoivat pysymään mustalla. Kasoista ei oikein voinut puhua, mutta liivintaskuaseen
mitalisteista jokaisella oli 10 laukausta vähintään 5 ringin (30cm) sisällä.


Tiedote 17.6.2021
Suomen erä- ja luontokulttuurimuseo
Erä- ja luontokulttuurimuseohankkeen kilpailutus on saatu päätökseen
Yhteistyö uuden museon jatkokehittämiseksi käynnistyy Imatran kaupungin kanssa
Vuoden 2020 alussa käynnistynyt hanke uudentyyppisen erä- ja luontokulttuurimuseon perustamiseksi on saatu päätökseen. Hankkeen aikana lähes sata kuntaa ilmaisi kiinnostuksensa museosta ja 25 kuntaa jätti laadullisen ehdotuksen museon perustamiseksi. Näistä Imatra, Riihimäki ja Pyhtää jättivät myös lopullisen tarjouksen hankkeen rahoittamisesta. Imatran jättämä tarjous oli kokonaisuudessaan hankkeen ohjausryhmän mielestä houkuttelevin. Tarjouksessa nykyinen kaupungintalo muutettaisiin museoksi. Imatran kaupungin kanssa aloitetaan luomaan uuden museon konseptointia, jossa suunnitellaan tulevan museokeskuksen ansaintalogiikkaa ja palvelumalleja.
Kuntien tekemät ehdotukset olivat laajoja, laadukkaita ja tarkkaan pohdittuja. Kunnat ja niiden asukkaat ovat osoittaneet suurta innostusta hanketta kohtaan ja ymmärtäneet sekä aiheen tärkeyden, että teeman mukaisen museon arvon kunnan elinvoimaa piristävänä kohteena. Imatran erityisenä vahvuutena oli matkailuun liittyvät seikat, Riihimäellä eräklusterin verkostot, Pyhtäällä laaja ympäristökuntien yhteistyö. Monista erinomaisista esityksistä valittiin tarjous, jonka uskotaan tarjoavan museolle hyvät toimintaedellytykset, kasvun mahdollisuuden sekä vahvan valtakunnallisen merkittävyyden.
Hankkeen projektipäällikkö Timo Kukko toteaa: ”Suomalaisille luontosuhde on ollut ja tulee olemaan moninainen hyvinvoinnin, kulttuurin, talouden, onnellisuuden ja matkailun perusta. On erikoista, että tämän aihealueen säilymistä yhteisessä muistissa ja perinteen siirtymistä sukupolvelta ja ihmiseltä toiselle ei aikaisemmin ole valtakunnallisesti järjestetty. Nyt on nähty, että meillä ei kansana ole varaa menettää tilaisuutta ja kiinnostus hanketta kohtaan onkin ollut valtava niin kansalaisten kuin kuntienkin suunnalla.”
Hankkeen piirissä ollaan huipputyytyväisiä kilpailutuksen tulokseen. Imatralla ja sen myötä Järvi-Suomella on suunnattomasti potentiaalia kehittyä yhdeksi Suomen merkittävimmistä matkakohteista, ja kaupunki tarjoaa museon kehittämiselle erinomaiset panokset ja laajan yhteistyön. Kaupungintalon uudiskäyttö tarjoaa malliesimerkin OKM:n ja YM:n toimesta juuri valmistuneen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tavoitteisiin suhteessa ilmastonmuutokseen, yhteiskunnan haasteisiin ja kansainvälisiin odotuksiin. Huomattava kuitenkin on, että päätökset museon perustamiseen liittyen voidaan tehdä vasta toimintakonseptin tarkennuttua ja siihen liittyvän yhteiskunnan ja yksityisen rahoituksen selvittyä.
Imatralla vahva kokonaispaketti
Kukko on innoissaan kaupungin valmiuksista: ”Imatralla on valmiina toimiva suuri rakennuskokonaisuus ja kulttuurikeskus sisältäen yli 500 hengen konserttisalin, kirjaston sekä osaamista tapahtumatuotannon järjestämisestä ja aktiivinen matkailun markkinointiorganisaatio. Kaupungintalon sijainti on erinomainen. Se on kaupungin sisällä keskeinen paikka ja aivan Vuoksen vesistön sekä liikenneyhteyksien varrella. Tuleva Erä- ja luontokulttuurimuseo pystyy järjestämään kalastukseen liittyviä työpajoja heti museon pihapiirissä. Lisäksi Imatran kaupunki tarjoaa museon pedagogiseen käyttöön muita alueita, jotka hyvin sopivat museon teemoihin. Metsäiset erämaat alkavat heti kaupungin keskustan rajalta, ja aktiivinen yritys- ja yhdistystoiminta mahdollistaa laajalla skaalalla monipuolista erämatkailua.”
Valinnassa kiinnitettiin huomiota erityisesti Imatran matkailullisiin valmiuksiin. Imatra, Punkaharju ja Koli ovat houkutelleet matkailijoita jo 1800-luvulta lähtien. Kaupungin läheisyydessä on Suomen kolmanneksi merkittävin matkailualue, Saimaan järviseutu, joka tarjoaa erinomaiset puitteet luontomatkailulle. Uuden museokeskuksen myötä Saimaan järvialueen matkailu voidaan nostaa vielä entistä korkeammalle tasolle. Pyöräilyreittejä Saimaan ranta-alueilla on kehitetty viime vuosina paljon ja rakentumassa on hanke junayhteydestä Pietarin ja Imatran välille. Läheinen lentokenttä mahdollistaa nopeat yhteydet Eurooppaan ja museo tulee sijaitsemaan rautatien ja linja-autoyhteydet yhdistävän matkakeskuksen lähellä.
”Olemme todella innoissamme tästä hankkeesta ja varmoja, että museosta tulee merkittävä tekijä Saimaan alueen ja koko Järvi-Suomen matkailun edistäjänä. Kaupungintalon uusiokäytöllä ja energiatehokkailla taloteknisillä ratkaisuilla hanke on hieno esimerkki kestävän kehityksen tavoitteita tukevasta arvorakennusten hyödyntämismahdollisuudesta”, apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino iloitsee. ”Museon paikka rautatieaseman läheisyydessä tekee paikasta helposti saavutettavan retkeilykohteen esimerkiksi koululuokille ympäri maata.”
Säätiö vielä tämän vuoden aikana
Uuden museon toiminnan järjestämiseksi tullaan perustamaan säätiö kuluvan vuoden loppuun mennessä. Säätiön perustajatahojen ja yhteistyökumppaneiden haku on parhaillaan käynnissä ja aiheesta kiinnostuneita pyydetäänkin olemaan yhteydessä hankkeen projektipäällikköön.
Lisätietoja:
https://www.eraluontomuseo.fi/
Timo Kukko
Projektipäällikkö
sähköposti: timo.kukko@metsa.fi
puhelin: 0500 186182
Kaisa Heino
Apulaiskaupunginjohtaja / Imatran kaupunki
sähköposti: kaisa.heino@imatra.fi
puhelin: 020 617 2206
Vesa Ruusila
Erätalousneuvos / maa- ja metsätalousministeriö
sähköposti: vesa.ruusila@mmm.fi
puhelin: 0295162051
Suomen Asehistoriallisen Seuran järjestämän keväthuutokaupan 30.5.2021 vasarahinnat löytyvät täältä https://sahs.fi/wp-content/uploads/2021/06/2021-05-HK-vasarahinnat-1.pdf
Kiitoksia osallistumisesta.
Suomen Asehistoriallinen seura järjestää ase- ja militariahuutokauppoja yleensä kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväthuutokauppa järjestetään sunnuntaina 30.5.2021 Iisalmessa kello 12 alkaen kulttuurikeskuksessa, osoite Kirkkopuistonkatu 9, 74100 Iisalmi. Huutokaupan näytöt järjestetään asevarikolla lauantaina 29.5. kello 9-16 ja sunnuntaina 30.5. kello 9-11, osoite Pienijärventie 25, Iisalmi.
Katso lisätiedot ja myytävät kohteet kuvineen täältä https://sahs.fi/huutokaupat/sahs-kevathuutokauppa-30-5-2021/
Maksuvälineinä käyvät käteinen ja lasku, korttimaksumahdollisuutta ei tänä vuonna ole ole käytössä. Huutokauppaan voi tehdä kirjalliset tarjoukset huutokauppaa edeltävänä iltana kello 21 mennessä joko sähköpostitse kirjallinentarjous(at)gmail.com tai sähköisesti sivultamme kirjallinen tarjous
COVID-19
Meille henkilöiden hyvinvoinnin turvaaminen on ensisijaisen tärkeää. Haluamme toimia vastuullisesti koronaviruspandemian aiheuttamissa haastavissa poikkeusoloissa. Seuraamme viranomaisten sekä terveydenhuollon viestintää ja ohjeistuksia. Pyydämme asiakkaitamme noudattamaan viranomaisten kulloinkin voimassa olevia suosituksia ja määräyksiä.
NÄIN TOIMIMME VASTUULLISESTI:
Hyvä käsihygienia: Muistathan hyvän käsihygienian. Mikäli käsienpesu ei ole mahdollista, käytäthän käsidesiä. Tilaisuudessa on tarjolla käsidesiä.
Vähintään 2 metrin turvaetäisyys muihin: Pidäthän vähintään 2 metrin etäisyyden muihin.
Käytäthän kasvomaskia aina asioidessasi sisätiloissa.
Jos tunnet olosi vähänkään kipeäksi, pysythän kotona. Suosittelemme koronavilkun käyttöä.
Näyttöön otamme pienen määrän katselijoita kerrallaan.
Tervetuloa Iisalmeen keväthuutokauppaan tai tekemään kirjallinen tarjous halutusta kohteesta!
Tervetuloa!
Lottapukujen keskisuomalaisia tarinoita
Näyttely Suomen käsityön museon Kujalla 16.4.–17.10.2021
Näyttelytiedote
Suomen käsityön museo
Jyväskylän kaupunki
8.4.2021
Median edustajat ovat tervetulleita haastattelemaan Keski-Suomen lottaperinneyhdistys ry:n kunniajäseniä pikkulottina toimineita Eeva-Kaisa Peuraa ja Pirkko Koposta sekä yhdistyksen puheenjohtaja Maija Fredriksonia perjantaina 16.4.2021 klo 13.00. Myös muut haastatteluajat mahdollisia. Ilmoitathan saapumisestasi Suomen käsityön museon tiedottaja Sari Koskiselle, p. 050 413 9051, sari.k.koskinen@jyvaskyla.fi.
Suomen kansallispukukeskuksen näyttelytilassa kurkistetaan lottapukujen tarinoihin Keski-Suomesta. Tarkkaan säädetty, yhtenäinen asu muodosti kurinalaisen Lotta Svärd -järjestön ulkoisen tunnuksen.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Lotta Svärd -järjestön perustamisesta. Lottapukujen keskisuomalaisia tarinoita -näyttelyssä tarkastellaan lottien työtä isänmaan hyväksi avaamalla lottapukujen taustalla olevia keskisuomalaisia tarinoita. Näyttelyssä tuodaan esille lääkintä-, muonitus- ja ilmavalvontalottien toimintaa. Kun järjestö vuonna 1944 lakkautettiin, lottapuvutkin olisi pitänyt hävittää. Onneksi näin ei kuitenkaan kaikkialla tehty ja pukuja on säilynyt niin museoiden kokoelmissa kuin yksityishenkilöiden varastoissa. Järjestön lakkauttamisen jälkeen lottapuvut usein joko hävitettiin, taltioitiin odottamaan parempia aikoja, muutettiin arkikäyttöön tai käytettiin loppuun työvaatteina.
Kujan näyttelytilaan tuodaan esille viisi lottapukua ja kaksi pikkulottapukua, jotka on saatu lainaan Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys ry:n jäseniltä, Keski-Suomen museosta, Ilmavoimamuseosta ja Tuusulan Lottamuseosta. Lotta Svärdin Jyväskylän ja Sisä-Suomen piirissä 1920–1944 toimineiden lottien ja pikkulottien toimintaan kurkistetaan pukujen kautta niin historiallisesta kuin paikallisesta näkökulmasta. Pukuja täydentää lottaelämään liittyvä esineistö ja kirjallisuutta, jotka on koottu näyttelyyn yksityisiltä henkilöiltä ja Keski-Suomen Ilmavoimamuseolta. Näyttelyyn liittyy myös runsaasti valokuvia.
Erilaisia lottapukuja oli otettu käyttöön ympäri maata, mutta kaikilla saman paikallisosaston lotilla oli oltava samanlainen puku. Vuonna 1921 hyväksytty suojeluskuntalaisten puvusta vaikutteensa saanut lottapuku erosi melkoisesti meille nykyään tutusta lottapuvusta ja alun perin sarkakankaisesta puvusta kehiteltiin vähitellen kevyempi, ohuemmasta kankaasta teetetty puku. Lopulta vuonna 1926 puku sai muodon, jollaisena se säilyi koko järjestön toiminnan ajan. Lottapukujen keskisuomalaisia tarinoita -näyttelyn harvinaisuus on laukaalaisen Eevi Spolanderin sinivalkoraitainen puku ajalta ennen virallista lottapukua.
Myös pikkulotat käyttivät samanlaista lottapukua valkoisine kauluksineen ja mansetteineen. Lottapuvusta oli tarkat säädökset ja puvun kanssa oli muun muassa pidettävä vain villa- tai pumpulisukkia, ei koskaan silkkisiä. Puvun käyttäjälle oli laadittu muitakin kuin vaatetusta koskevia määräyksiä. Nämä liittyivät lottien käyttäytymiseen järjestön omaksuman arvomaailman mukaisesti.
Lotta Svärd yhdistyksiä alettiin perustaa suojeluskuntien yhteyteen vuonna 1919. Oman, kiinteän organisaation tarve johti kuitenkin oman ohjelman muodostamiseen ja sääntöihin, jotka vahvistettiin syyskuussa 1921. Järjestön organisaatio oli suunniteltu suojeluskuntajärjestön kaltaiseksi.
Jyväskylän piiri irrottautui omasta suojeluskunnastaan vasta vuonna 1924 ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eevi Spolander (Solanne). Lotta Svärdin keskusjohtokunta suositteli vuonna 1931 myös tyttötyön aloittamista ja ensimmäinen Jyväskylän piirin tyttöosasto muodostettiinkin samana vuonna Laukaan Vihtavuoreen. Ennen talvisotaa Jyväskylän piirissä oli jo toistatuhatta pikkulottaa. 17-vuotiaaksi tultuaan tyttöosaston jäsen oli oikeutettu anomaan paikallisosaston jäsenyyttä. Lotta Svärd oli tuolloin jäsenmäärältään Suomen suurin naisyhdistys.
Lottakanttiini museon luentosalissa
Näyttelyn yhteydessä pyritään järjestämään kuukausittain lottakanttiini, mikäli koronarajoitukset tämän mahdollistavat.
Ke 12.5.2021 klo 14
Keskustelua ilmavalvontalotista
Lotanpäivänä näyttelyssä vierailee eversti Perttu Peitsara alustaen keskustelua ilmavalvontalotista.
Kuvia median käyttöön voi ladata Suomen käsityön museon kuvapankista jyvaskylanmuseot.kuvat.fi.
Marja Liisa Väisänen, amanuenssi, Suomen kansallispukukeskus, p. 050 311 8247, marja.liisa.vaisanen@jyvaskyla.fi, www.kansallispukukeskus.fi
Maija Fredrikson, puheenjohtaja Keski-Suomen lottaperinneyhdistys ry, p. 0400 345 910, maijafre@gmail.com
Suomen Asehistoriallinen Seura onnittelee 100-vuotiasta Sakoa!
Metsästäjäliiton uutinen: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/lyijyammusrajoitukset-osuvat-kipeimmin-ampumarata-ammuntaan-reunasytytteisiin-patruunoihin
Ampumaharrastusfoorumi järjesti 10. maaliskuuta lyijywebinaarin, jossa keskusteltiin yhdessä ministeriöiden virkamiesten kanssa EU:n komission kaavailemien laajojen lyijyrajoituksien vaikutuksia ja tulevia askelmerkkejä.
Pitkään suunniteltu lyijyseminaari siirtyi koronan takia ja muuntui lopulta lyijywebinaariksi, jota johdettiin Metsästäjäliiton hermokeskuksesta Riihimäen Erätalolta. Webinaari järjestettiin, koska Euroopan unionissa on tällä hetkellä meneillään jo kaksi lyijyrajoitusehdotusta. Niistä ensimmäinen eli lyijyhauleja koskeva rajoitus astui voimaan jo 15. helmikuuta tänä vuonna. Tuosta päivämäärästä alkoi 2 tai 3 vuoden siirtymäaika, jonka pituus riippuu siitä, minkä rajoitusvaihtoehdon Suomi päättää ottaa käyttöön. Vaihtoehtoina on Ramsar-kosteikkoja koskeva lyijyhaulirajoitus tai totaalilyijyhaulikielto. Suomi tekee valinnan elokuun puoliväliin mennessä. Tätä ennen eri sidosryhmiä kuullaan päätöksen tiimoilta. Muun muassa Suomen Metsästäjäliitto on sitä mieltä, että Suomen tulisi valita Ramsar-vaihtoehto, vaikka kosteikkojen määritelmä on sen mukaan poikkeuksellisen laaja.
Toinen prosessi eli ns. totaalilyijykieltorajoitus alkoi 2019, kun komissio pyysi kemikaalivirastoa valmistelemaan rajoitusehdotuksen lyijyn käytöstä luodeissa, hauleissa sekä kalastuspainoissa. Kemikaalivirasto julkaisi ensimmäisen version rajoitusehdotuksesta helmikuun alussa. Raportti sisältää kaksi eri dokumenttia ja on noin 900 sivun pituinen. Tämä toisen vaiheen lyijyrajoitus koskee sekä lyijyhauleja myös muualla kuin Ramsar-kosteikoilla että kaikkia lyijyluoteja kaikissa ympäristöissä. Lue rajoituksesta tarkemmin.
Ongelma on suurempi luotiaseissa kuin haulikoissa, sillä esimerkiksi kupari on raaka-aineena noin kolme kertaa kalliimpaa kuin lyijy. Edullisten harjoitusluotien valmistaminen ei kerta kaikkiaan ole mahdollista.
Ongelmia metsästyksessä erityisesti reunasytytteisten patruunoiden ja kokovaippaluotien kanssa
Vaikka suurriistan metsästykseen on jo hyviä lyijyä korvaavia vaihtoehtoja, niin reunasytytteisten kohdalla tilanne ei ole sama. Lisäksi pohjolassa pienriistan metsästyksessä käytettävät kokovaippaluodit aiheuttavat ongelmia. Kokovaippaisia lyijyluoteja käytetään Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yleisesti esimerkiksi metsäkanalintujen pyynnissä. Kuparivaippaan kääritty luoti ei jätä riistaan lyijyjäämiä, vaan se läpäisee kokonaisena linnun. Kokovaippaisen lyijyluodin hyväksi voidaan lukea myös sen hyvä tarkkuus, joka varmistaa eettisen riistalaukauksen. Pienoiskiväärille metsästyksessä lyijykielto on totaalinen kuolinisku, sillä lyijyluodin tarkkuutta ja toimivuutta ei voida saavuttaa millään vaihtoehtoisilla materiaaleilla.
Miksi lyijy halutaan pois ammuksista?
Kemikaalivirasto lähtee eri aineiden rajoitustoimiin silloin, kun se katsoo, että riskinhallintatoimet ovat tarpeen EU-tasolla. Kemikaaliviraston laskelmien mukaan lyijyä päätyy ympäristöön Euroopassa 91 000 tonnia vuodessa. Viraston mukaan 127 milj. lintua on vaarassa kuolla lyijymyrkytykseen ja yli 1 300 000 lintua vuodessa kuolee lyijyyn Euroopan alueella. Riistalihan kautta erityisesti nuoret ja lapset altistuvat viraston mukaan lyijylle ja sen aiheuttamille terveyshaitoille.
”Kaikki todisteet, joita on olemassa, pitää nyt tuoda esille”
Kemikaaliviraston tuorein ehdotus julkaistiin siis helmikuun alussa ja 24.3. alkaa kuusi kuukautta kestävä julkinen kuuleminen (public consultation), jossa arvioidaan ehdotuksen riskienhallintaa sekä sosioekonomisia vaikutuksia. Tänä aikana on mahdollista jättää erilaista päätöksenteossa tarvittavaa tietoa kemikaaliviraston käyttöön. Webinaarissa mukana olleet virkamiehet tarkensivat, että tällä hetkellä kaikki asiaan liittyvät kyselyt, tutkimukset ja selkeät laskelmat tulevat tarpeeseen, sillä pelkät eri tahojen esittämät huolet tai mielipiteet eivät riitä vakuuttamaan tieteellisiä komiteoita.
Kemikaalivirastossa ollaan lyijystä ymmärrettävästi huolissaan, sillä lyijyn ympäristövaikutukset ovat kiistattomat. Osallistujat totesivat , että rajoitukset koskettavat kaikkein kipeimmin ampumaratoja. ”Ampumaradat eivät Suomessa juurikaan lisää ympäristöön päätyvää lyijykuormitusta, ne eivät aiheuta linnuille myrkytyksiä eivätkä lapset ampumaradoilla syö riistalihaa”, tiivisti yksi osallistujista.
Kemikaaliviraston vaatimus kerätä radoilta lyijy pois yli 90 % tehokkuudella olisi todennäköisesti mahdotonta tai ainakin todella kallista. Suomessa on ampumaratoja tällä hetkellä noin 670 ja niitä ylläpidetään pääsääntöisesti talkoovoimin. Suomen nykyinen tiukka ympäristölupajärjestelmä varmistaa nykyään sen, ettei ampumaratatoiminnasta aiheudu riskejä ympäristölle. ”Jo nyt voidaan tehdä erilaisia lisäsuojauksia tai rajoittaa lyijyn käyttöä, mikäli ympäristöriskit sitä edellyttävät”, kiteytti Suomen ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola, joka parhaillaan vetää kolmivuotista ampumaratojen ympäristölupahanketta. Luotiloukkupakolle ei ole mitään tieteellistä perustetta ja jatkossakin tulee voida käyttää lyijyä radoilla, joilla riskejä hallitaan parasta käyttökelpoista tekniikkaan noudattaen.
Ampumaratojen lyijykielto vaikuttaisi kaikkiin ampumaratoja käyttäviin ryhmiin, joita ovat mm. reserviläiset, viranomaiset, urheiluampujat, mutta myös Suomen yli 300 000 metsästäjää. Kaiken kaikkiaan aseenhallussapitolupia on noin 650 000 henkilöllä. Monille ampumaurheilulajeille seuraukset olisivat vakavia ja erityisen harmillisia siitä syystä, ettei lyijyrajoitusesityksen perusteilla ole käytännössä mitään tekemistä ympäristöluvan varaisten ampumaratojen kanssa. Jos harjoittelu tulee kalliimmaksi ja harjoittelupaikat vähenevät, kärsii siitä sekä metsästysturvallisuus että riistaeläimet.
Jussi Partanen
metsästysampumapäällikkö
+358 408 451 572
etunimi.sukunimi@metsastajaliitto.fi
