Sotamuseo järjestää Suomenlinnassa kolme luentoa toiminnastaan

Sotamuseo järjestää Suomenlinnassa Paarlastihuoneessa kolme luentoa, joiden aiheina ovat Sotamuseon toiminta ja viimeisimpään Sotamuseon julkaisuun liittyen Suomen laivasto. Klo 18.00 alkavat luennot ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Luennoille mahtuu 40 osallistujaa. Koronatilanteen takia muutokset ovat mahdollisia. Luentotila ei sovellu liikuntaesteisille.

 
Luentopäivät ja aiheet:

18.11. Sotamuseon toiminta – Sotamuseon johtaja Harri Huusko
25.11. Suomen laivasto itsenäisyyden alussa – Sotamuseon kokoelmanhoitaja Juha Joutsi
  2.12. Sotamuseon näyttelytoiminta Kruununhaasta Suomenlinnaan – Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto

Luennoille pyydetään ilmoittautumaan etukäteen sähköpostitse lauri.haavisto(at)mil.fi
 
Sotamuseon näyttelyt ovat luentopäivinä avoinna kello 11.00–18.00
 
Lisätietoja: näyttelypäällikkö Lauri Haavisto, Sotamuseo
puh. 0299 530 245
lauri.haavisto(at)mil.fi
www.sotamuseo.fi

Gun Show syyshuutokaupan 30.10.2021 huutokauppalista kuvilla

Tervetuloa Ellivuoreen Gun Show näyttelyyn ja syyshuutokauppaan 30.10.2021. Huutokauppa alkaa kello 14.00.

Ohessa huutokauppalista valokuvilla Huutokauppa Syksy_2021 kuvalinkit

Tervetuloa!

Gun Show syyshuutokauppalista 30.10.2021

Gun Show syyshuutokauppalista 30.10.2021 myytävistä kohteista Huutokauppa 10_2021.

Tervetuloa tapahtumaan!

Suomi ei valinnut totaalilyijyhaulikieltoa

Suomi ei valinnut totaalilyijyhaulikieltoa

Valtioneuvosto päätti kesäkuun lopussa sote-ministerityöryhmässä yksimielisesti, että Suomi etenee REACH-asetuksen mukaisessa lyijyhaulien kosteikkorajoitusta koskevassa asiassa ns. perusrajoituksen mukaisesti. Päätös tarkoittaa samalla sitä, että lyijyhaulien käytön rajoittaminen kosteikkoalueilla astuu voimaan Suomessa 15.2.2023

Aiemmin tänä vuonna (15.2.2021) EU:n alueella astui voimaan lyijyhaulien käyttökielto kosteikkoalueilla. Tästä alkoi siirtymäajan laskeminen, joka Suomen kohdalla oli joko kaksi tai kolme vuotta. Siirtymäajan pituus riippui siitä, valitsiko Suomi niin sanotun Ramsar-rajoituksen vai lyijyhaulien totaalikiellon. Lyijyhaulirajoitus on osa REACH-asetusta ja eurooppalaista kemikaalilainsääntöä. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa Suomessa REACH-asetuksen toimeenpanosta. STM nimitti ministeriötyöryhmän pohtimaan asiaa. Ministeriötyöryhmä kutsui kevään mittaan kuultavaksi kaikki olennaiset tahot ja myös Metsästäjäliitto osallistui keskusteluun ja jätti lausunnon asiassa. Julkaistu rajoitus kokonaisuudessaan suomeksi: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32021R0057&from=sv

Suomen Metsästäjäliiton mielestä totaalilyijyhaulikielto ei ollut vaihtoehto. Vaikka ylilaaja kosteikon määritelmä rajaakin suuria alueita Suomessa pois lyijyhaulien käytöstä, jättää se kuitenkin mahdollisuuden käyttää lyijyhauleja esimerkiksi ampumaradoilla, jotka eivät ole Ramsar-alueiden vaikutuspiirissä. Tuleva lyijyhaulirajoitus sisältää kuitenkin lukuisia ongelmia, kuten kansalaisen syyllisyysolettaman. Hallinnon sisällä aletaan nyt suunnitella muun muassa valvonnan järjestämistä.

Lisätietoja:

metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh.040 845 1572 

https://metsastajaliitto.fi/uutiset/suomi-ei-valinnut-totaalilyijyhaulikieltoa

 

Historiallisten aseiden ampumakilpailut järjestettiin 1.8.2021 Kalvolassa

Tämän vuoden ulkoilmatoiminnan ollessa jo lähes normaalia järjestettiin perinteiset Suomen Asehistoriallisen Seuran kilpailut 1. elokuuta Seppälän ampumaradalla Kalvolassa. Vaihteleva sää poutaantui juuri sopivasti kilpailuiden ajaksi.

Liivintaskuase -laji ammuttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Puolikas taskuaselaatikko (130 x 90 mm) kuulosti SAHS toimikunnan mielestä yksinkertaiselta määritelmältä tasaväkiselle lajille. Uuteen mittalaatikkoon sopivia aseita ovat mm FN m/1906 ja Baby sekä C.G.Haenel Schmeisser. Pienilläkin pärjäsi ja osui. Ampujien kesken oltiin tosin yhtämieltä, että vasta viimeisellä lippaallisella osumat alkoivat pysymään mustalla. Kasoista ei oikein voinut puhua, mutta liivintaskuaseen
mitalisteista jokaisella oli 10 laukausta vähintään 5 ringin (30cm) sisällä.

Erä- ja luontokulttuurimuseohankkeen kilpailutus on saatu päätökseen

 Tiedote 17.6.2021

Suomen erä- ja luontokulttuurimuseo

Erä- ja luontokulttuurimuseohankkeen kilpailutus on saatu päätökseen

Yhteistyö uuden museon jatkokehittämiseksi käynnistyy Imatran kaupungin kanssa

Vuoden 2020 alussa käynnistynyt hanke uudentyyppisen erä- ja luontokulttuurimuseon perustamiseksi on saatu päätökseen. Hankkeen aikana lähes sata kuntaa ilmaisi kiinnostuksensa museosta ja 25 kuntaa jätti laadullisen ehdotuksen museon perustamiseksi. Näistä Imatra, Riihimäki ja Pyhtää jättivät myös lopullisen tarjouksen hankkeen rahoittamisesta. Imatran jättämä tarjous oli kokonaisuudessaan hankkeen ohjausryhmän mielestä houkuttelevin. Tarjouksessa nykyinen kaupungintalo muutettaisiin museoksi. Imatran kaupungin kanssa aloitetaan luomaan uuden museon konseptointia, jossa suunnitellaan tulevan museokeskuksen ansaintalogiikkaa ja palvelumalleja.

Kuntien tekemät ehdotukset olivat laajoja, laadukkaita ja tarkkaan pohdittuja. Kunnat ja niiden asukkaat ovat osoittaneet suurta innostusta hanketta kohtaan ja ymmärtäneet sekä aiheen tärkeyden, että teeman mukaisen museon arvon kunnan elinvoimaa piristävänä kohteena. Imatran erityisenä vahvuutena oli matkailuun liittyvät seikat, Riihimäellä eräklusterin verkostot, Pyhtäällä laaja ympäristökuntien yhteistyö. Monista erinomaisista esityksistä valittiin tarjous, jonka uskotaan tarjoavan museolle hyvät toimintaedellytykset, kasvun mahdollisuuden sekä vahvan valtakunnallisen merkittävyyden.

Hankkeen projektipäällikkö Timo Kukko toteaa: ”Suomalaisille luontosuhde on ollut ja tulee olemaan moninainen hyvinvoinnin, kulttuurin, talouden, onnellisuuden ja matkailun perusta. On erikoista, että tämän aihealueen säilymistä yhteisessä muistissa ja perinteen siirtymistä sukupolvelta ja ihmiseltä toiselle ei aikaisemmin ole valtakunnallisesti järjestetty. Nyt on nähty, että meillä ei kansana ole varaa menettää tilaisuutta ja kiinnostus hanketta kohtaan onkin ollut valtava niin kansalaisten kuin kuntienkin suunnalla.”

Hankkeen piirissä ollaan huipputyytyväisiä kilpailutuksen tulokseen. Imatralla ja sen myötä Järvi-Suomella on suunnattomasti potentiaalia kehittyä yhdeksi Suomen merkittävimmistä matkakohteista, ja kaupunki tarjoaa museon kehittämiselle erinomaiset panokset ja laajan yhteistyön. Kaupungintalon uudiskäyttö tarjoaa malliesimerkin OKM:n ja YM:n toimesta juuri valmistuneen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tavoitteisiin suhteessa ilmastonmuutokseen, yhteiskunnan haasteisiin ja kansainvälisiin odotuksiin. Huomattava kuitenkin on, että päätökset museon perustamiseen liittyen voidaan tehdä vasta toimintakonseptin tarkennuttua ja siihen liittyvän yhteiskunnan ja yksityisen rahoituksen selvittyä.

Imatralla vahva kokonaispaketti

Kukko on innoissaan kaupungin valmiuksista: ”Imatralla on valmiina toimiva suuri rakennuskokonaisuus ja kulttuurikeskus sisältäen yli 500 hengen konserttisalin, kirjaston sekä osaamista tapahtumatuotannon järjestämisestä ja aktiivinen matkailun markkinointiorganisaatio. Kaupungintalon sijainti on erinomainen. Se on kaupungin sisällä keskeinen paikka ja aivan Vuoksen vesistön sekä liikenneyhteyksien varrella. Tuleva Erä- ja luontokulttuurimuseo pystyy järjestämään kalastukseen liittyviä työpajoja heti museon pihapiirissä. Lisäksi Imatran kaupunki tarjoaa museon pedagogiseen käyttöön muita alueita, jotka hyvin sopivat museon teemoihin. Metsäiset erämaat alkavat heti kaupungin keskustan rajalta, ja aktiivinen yritys- ja yhdistystoiminta mahdollistaa laajalla skaalalla monipuolista erämatkailua.”

Valinnassa kiinnitettiin huomiota erityisesti Imatran matkailullisiin valmiuksiin. Imatra, Punkaharju ja Koli ovat houkutelleet matkailijoita jo 1800-luvulta lähtien. Kaupungin läheisyydessä on Suomen kolmanneksi merkittävin matkailualue, Saimaan järviseutu, joka tarjoaa erinomaiset puitteet luontomatkailulle. Uuden museokeskuksen myötä Saimaan järvialueen matkailu voidaan nostaa vielä entistä korkeammalle tasolle. Pyöräilyreittejä Saimaan ranta-alueilla on kehitetty viime vuosina paljon ja rakentumassa on hanke junayhteydestä Pietarin ja Imatran välille. Läheinen lentokenttä mahdollistaa nopeat yhteydet Eurooppaan ja museo tulee sijaitsemaan rautatien ja linja-autoyhteydet yhdistävän matkakeskuksen lähellä.

”Olemme todella innoissamme tästä hankkeesta ja varmoja, että museosta tulee merkittävä tekijä Saimaan alueen ja koko Järvi-Suomen matkailun edistäjänä. Kaupungintalon uusiokäytöllä ja energiatehokkailla taloteknisillä ratkaisuilla hanke on hieno esimerkki kestävän kehityksen tavoitteita tukevasta arvorakennusten hyödyntämismahdollisuudesta”, apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino iloitsee. ”Museon paikka rautatieaseman läheisyydessä tekee paikasta helposti saavutettavan retkeilykohteen esimerkiksi koululuokille ympäri maata.”

Säätiö vielä tämän vuoden aikana

Uuden museon toiminnan järjestämiseksi tullaan perustamaan säätiö kuluvan vuoden loppuun mennessä. Säätiön perustajatahojen ja yhteistyökumppaneiden haku on parhaillaan käynnissä ja aiheesta kiinnostuneita pyydetäänkin olemaan yhteydessä hankkeen projektipäällikköön.

Lisätietoja:

https://www.eraluontomuseo.fi/

https://www.imatra.fi

Timo Kukko

Projektipäällikkö

sähköposti: timo.kukko@metsa.fi
puhelin: 0500 186182

Kaisa Heino

Apulaiskaupunginjohtaja / Imatran kaupunki

sähköposti: kaisa.heino@imatra.fi

puhelin: 020 617 2206

Vesa Ruusila

Erätalousneuvos / maa- ja metsätalousministeriö

sähköposti: vesa.ruusila@mmm.fi

puhelin: 0295162051

Keväthuutokaupan 30.5.2021 vasarahinnat

Suomen Asehistoriallisen Seuran järjestämän keväthuutokaupan 30.5.2021 vasarahinnat löytyvät täältä https://sahs.fi/wp-content/uploads/2021/06/2021-05-HK-vasarahinnat-1.pdf

Kiitoksia osallistumisesta.

Keväthuutokauppa 30.5.2021 kello 12 Iisalmessa – katso kohteet/kuvat

Suomen Asehistoriallinen seura järjestää ase- ja militariahuutokauppoja yleensä kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväthuutokauppa järjestetään sunnuntaina 30.5.2021 Iisalmessa kello 12 alkaen kulttuurikeskuksessa, osoite Kirkkopuistonkatu 9, 74100 Iisalmi. Huutokaupan näytöt järjestetään asevarikolla lauantaina 29.5. kello 9-16 ja sunnuntaina 30.5. kello 9-11, osoite Pienijärventie 25, Iisalmi.

Katso lisätiedot ja myytävät kohteet kuvineen täältä https://sahs.fi/huutokaupat/sahs-kevathuutokauppa-30-5-2021/

Maksuvälineinä käyvät käteinen ja lasku, korttimaksumahdollisuutta ei tänä vuonna ole ole käytössä. Huutokauppaan voi tehdä kirjalliset tarjoukset huutokauppaa edeltävänä iltana kello 21 mennessä joko sähköpostitse kirjallinentarjous(at)gmail.com tai sähköisesti sivultamme kirjallinen tarjous 

COVID-19

Meille henkilöiden hyvinvoinnin turvaaminen on ensisijaisen tärkeää. Haluamme toimia vastuullisesti koronaviruspandemian aiheuttamissa haastavissa poikkeusoloissa. Seuraamme viranomaisten sekä terveydenhuollon viestintää ja ohjeistuksia. Pyydämme asiakkaitamme noudattamaan viranomaisten kulloinkin voimassa olevia suosituksia ja määräyksiä.

NÄIN TOIMIMME VASTUULLISESTI:
Hyvä käsihygienia: Muistathan hyvän käsihygienian. Mikäli käsienpesu ei ole mahdollista, käytäthän käsidesiä. Tilaisuudessa on tarjolla käsidesiä.
Vähintään 2 metrin turvaetäisyys muihin: Pidäthän vähintään 2 metrin etäisyyden muihin.
Käytäthän kasvomaskia aina asioidessasi sisätiloissa. 
Jos tunnet olosi vähänkään kipeäksi, pysythän kotona. Suosittelemme koronavilkun käyttöä.
Näyttöön otamme pienen määrän katselijoita kerrallaan.

Tervetuloa Iisalmeen keväthuutokauppaan tai tekemään kirjallinen tarjous halutusta kohteesta!

Tervetuloa!

Lottapuvut kertovat keskisuomalaista historiaa Suomen kansallispukukeskuksen näyttelyssä

Lottapukujen keskisuomalaisia tarinoita
Näyttely Suomen käsityön museon Kujalla 16.4.–17.10.2021

Näyttelytiedote
Suomen käsityön museo
Jyväskylän kaupunki
8.4.2021

Median edustajat ovat tervetulleita haastattelemaan Keski-Suomen lottaperinneyhdistys ry:n kunniajäseniä pikkulottina toimineita Eeva-Kaisa Peuraa ja Pirkko Koposta sekä yhdistyksen puheenjohtaja Maija Fredriksonia perjantaina 16.4.2021 klo 13.00. Myös muut haastatteluajat mahdollisia. Ilmoitathan saapumisestasi Suomen käsityön museon tiedottaja Sari Koskiselle, p. 050 413 9051, sari.k.koskinen@jyvaskyla.fi

Suomen kansallispukukeskuksen näyttelytilassa kurkistetaan lottapukujen tarinoihin Keski-Suomesta. Tarkkaan säädetty, yhtenäinen asu muodosti kurinalaisen Lotta Svärd -järjestön ulkoisen tunnuksen.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Lotta Svärd -järjestön perustamisesta. Lottapukujen keskisuomalaisia tarinoita -näyttelyssä tarkastellaan lottien työtä isänmaan hyväksi avaamalla lottapukujen taustalla olevia keskisuomalaisia tarinoita. Näyttelyssä tuodaan esille lääkintä-, muonitus- ja ilmavalvontalottien toimintaa. Kun järjestö vuonna 1944 lakkautettiin, lottapuvutkin olisi pitänyt hävittää. Onneksi näin ei kuitenkaan kaikkialla tehty ja pukuja on säilynyt niin museoiden kokoelmissa kuin yksityishenkilöiden varastoissa. Järjestön lakkauttamisen jälkeen lottapuvut usein joko hävitettiin, taltioitiin odottamaan parempia aikoja, muutettiin arkikäyttöön tai käytettiin loppuun työvaatteina.

Kujan näyttelytilaan tuodaan esille viisi lottapukua ja kaksi pikkulottapukua, jotka on saatu lainaan Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys ry:n jäseniltä, Keski-Suomen museosta, Ilmavoimamuseosta ja Tuusulan Lottamuseosta. Lotta Svärdin Jyväskylän ja Sisä-Suomen piirissä 1920–1944 toimineiden lottien ja pikkulottien toimintaan kurkistetaan pukujen kautta niin historiallisesta kuin paikallisesta näkökulmasta. Pukuja täydentää lottaelämään liittyvä esineistö ja kirjallisuutta, jotka on koottu näyttelyyn yksityisiltä henkilöiltä ja Keski-Suomen Ilmavoimamuseolta. Näyttelyyn liittyy myös runsaasti valokuvia.

Erilaisia lottapukuja oli otettu käyttöön ympäri maata, mutta kaikilla saman paikallisosaston lotilla oli oltava samanlainen puku. Vuonna 1921 hyväksytty suojeluskuntalaisten puvusta vaikutteensa saanut lottapuku erosi melkoisesti meille nykyään tutusta lottapuvusta ja alun perin sarkakankaisesta puvusta kehiteltiin vähitellen kevyempi, ohuemmasta kankaasta teetetty puku. Lopulta vuonna 1926 puku sai muodon, jollaisena se säilyi koko järjestön toiminnan ajan. Lottapukujen keskisuomalaisia tarinoita -näyttelyn harvinaisuus on laukaalaisen Eevi Spolanderin sinivalkoraitainen puku ajalta ennen virallista lottapukua.

Myös pikkulotat käyttivät samanlaista lottapukua valkoisine kauluksineen ja mansetteineen. Lottapuvusta oli tarkat säädökset ja puvun kanssa oli muun muassa pidettävä vain villa- tai pumpulisukkia, ei koskaan silkkisiä. Puvun käyttäjälle oli laadittu muitakin kuin vaatetusta koskevia määräyksiä. Nämä liittyivät lottien käyttäytymiseen järjestön omaksuman arvomaailman mukaisesti.

Lotta Svärd

Lotta Svärd yhdistyksiä alettiin perustaa suojeluskuntien yhteyteen vuonna 1919. Oman, kiinteän organisaation tarve johti kuitenkin oman ohjelman muodostamiseen ja sääntöihin, jotka vahvistettiin syyskuussa 1921. Järjestön organisaatio oli suunniteltu suojeluskuntajärjestön kaltaiseksi.

Jyväskylän piiri irrottautui omasta suojeluskunnastaan vasta vuonna 1924 ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eevi Spolander (Solanne). Lotta Svärdin keskusjohtokunta suositteli vuonna 1931 myös tyttötyön aloittamista ja ensimmäinen Jyväskylän piirin tyttöosasto muodostettiinkin samana vuonna Laukaan Vihtavuoreen. Ennen talvisotaa Jyväskylän piirissä oli jo toistatuhatta pikkulottaa. 17-vuotiaaksi tultuaan tyttöosaston jäsen oli oikeutettu anomaan paikallisosaston jäsenyyttä. Lotta Svärd oli tuolloin jäsenmäärältään Suomen suurin naisyhdistys.

Näyttelyyn liittyvät tapahtumat

Lottakanttiini museon luentosalissa
Näyttelyn yhteydessä pyritään järjestämään kuukausittain lottakanttiini, mikäli koronarajoitukset tämän mahdollistavat.

Ke 12.5.2021 klo 14
Keskustelua ilmavalvontalotista
Lotanpäivänä näyttelyssä vierailee eversti Perttu Peitsara alustaen keskustelua ilmavalvontalotista.

Kuvapankki

Kuvia median käyttöön voi ladata Suomen käsityön museon kuvapankista jyvaskylanmuseot.kuvat.fi.

Lisätietoja

Marja Liisa Väisänen, amanuenssi, Suomen kansallispukukeskus, p. 050 311 8247, marja.liisa.vaisanen@jyvaskyla.fi, www.kansallispukukeskus.fi

Maija Fredrikson, puheenjohtaja Keski-Suomen lottaperinneyhdistys ry, p. 0400 345 910, maijafre@gmail.com

Suomen Asehistoriallinen Seura onnittelee 100-vuotiasta Sakoa!

Suomen Asehistoriallinen Seura onnittelee 100-vuotiasta Sakoa!

https://yle.fi/uutiset/3-11866590

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asevalmistaja-sako-tanaan-100-vuotta-nain-toimii-suomalainen-aseteollisuus-nyt-ase-nayttaa-yha-samalta-mutta-ei-se-enaa-ole-sama/8102902#gs.xp1bzx