Kemikaalivirasto julkaisi lyijystä valmistettujen luotien, haulien sekä kalastuspainojen rajoitusehdotuksen

Euroopan unionin kemikaalivirasto (ECHA) julkaisi tänään 3.2.2021 ehdotuksensa komissiolle lyijystä valmistettujen luotien, haulien ja kalastuspainojen käytön rajoittamiseksi. Metsästäjäliitto uutisoi lisää aiheesta perehdyttyään ensin ehdotuksen laajaan 900-sivuiseen materiaaliin.

Ehdotuksessa esitetään totaalikieltoja ja rajoituksia lyijystä valmistettujen luotien ja haulien käyttöön niin metsästyksessä kuin urheiluammunnassa. Ehdotuksessa rajoitetaan myös lyijystä valmistettujen kalastuspainojen käyttöä. Rajoitusehdotuksessa on osittaisia kieltoja myös markkinoille saattamiseen.

Kemikaaliviraston uutisen mukaan rajoitusehdotuksen sisältö pääpiirteittäin:

  • Lyijyhaulit kielletään kokonaan 5 vuoden siirtymäajalla
  • Isot luotikaliiperit kielletään 18 kuukauden siirtymäajalla
  • Pienet luotikaliiperit kielletään 5 vuoden siirtymäajalla

Rajoitusehdotuksesta on rajattu tällä hetkellä pois ainoastaan lyijyn käyttö viranomaistoiminnassa sekä sisäampumaradoilla. Lyijy olisi ehdotuksen mukaan sallittua myös esimerkiksi olympiaurheilussa tiukkaan rajatuissa olosuhteissa ja urheiluammunnassa, jossa on mahdollista käyttää luotiloukkuja.

Prosessi kestänee vuosia

Siirtymäajan laskeminen alkaa siitä, kun rajoitukset on hyväksytty kaikissa EU:n toimielimissä. Rajoitusprosessi kestänee vuosia. Seuraava vaihe on se, että rajoitusehdotus tarkastetaan riskinarviointikomiteassa (RAC) sekä sosioekonomisesta analyysista vastaavassa komiteassa (SEAC). Tämän jälkeen maaliskuun lopussa alkaa kuusi kuukautta kestävä julkinen kuuleminen.

Euroopan komissio hyväksyi aiemmin viime vuonna esityksen lyijyhaulien käytön kieltämisestä kosteikoilla. Koko kieltoprosessi kesti vuodesta 2015 aina vuoteen 2020. Lyijyhaulien käyttökielto kosteikoilla astuu voimaan Suomessa joko 15.2.2023 tai 15.2.2024 riippuen Suomen kansallisesta päätöksestä. Metsästäjäliiton viimeisen uutisen tästä rajoituksesta voit lukea tästä. Nyt alkava rajoitusprosessi on siis erillinen prosessi ja koskee lyijyn käyttöä kaikissa ammuksissa.

Rajoitusehdotuksen monimutkaisuudesta ja mahdollisista arvioinnin puutteista kertoo muun muassa se, että kemikaalivirasto on arvioinut ehdotuksen sosioekonomiset vaikutukset lavealla haarukalla. Ehdotuksen mukaan vaikutukset ovat jotakin 260 miljoonan ja 10,5 miljardin euron väliltä seuraavien 20 vuoden aikana.

Eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestöllä FACElla on parhaillaan auki EU-jäsenmaiden metsästäjille osoitettu lyijyn käyttöä ammuksissa koskeva sosioekonominen kysely. Kysely on käännetty myös suomeksi. Kyselyn tuloksia tullaan käyttämään asiaa koskevassa metsästäjien edunvalvonnassa. Osallistu kyselyyn osoitteessa face.eu/survey ja valitse kielivalikosta suomi.

Lisätietoja:

Metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen, puh. 040 845 1572, jussi.partanen@metsastajaliitto.fi

Rajoitusehdotus englanniksi tästä https://echa.europa.eu/documents/10162/c223c794-69c0-869d-9b76-48bde881f7fa       

Rajoitusehdotuksen liite englanniksi tästä: https://echa.europa.eu/documents/10162/c223c794-69c0-869d-9b76-48bde881f7fa

Metsästysmuseo kerää Sakoa koskevaa aineistoa

Sako Oy, alkujaan Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Osakeyhtiö, on palvellut metsästäjiä sekä ammunnanharrastajia Suomessa ja maailmalla sadan vuoden ajan. Se on ollut suomalaisen muotoilun ja tarkkuuden tae jo useille sukupolville. Se on tarjonnut työtä erityisesti valmistuspaikkakunnallaan Riihimäellä ja saavuttanut menestystä maailmalla.

Sako Oy täyttää sata vuotta 1.4.2021. Sen kunniaksi Suomen Metsästysmuseo tekee näyttelyn Sako 100 vuotta, joka on esillä museolla 1.4.–26.9.2021 välisenä aikana.

Tätä näyttelyä ja Sakon historian taltioimista varten käynnistetään Sako Oy:n ja Suomen Metsästysmuseon yhteistyönä keruu, jossa tallennetaan Sakoon liittyvää materiaalia. Keruun kohderyhmää ovat Sakolla työskennelleet henkilöt, riihimäkeläiset tai Riihimäellä asuneet sekä koko Suomen mittakaavassa käyttäjät, siis metsästäjät, ampumaurheilijat ja ammunnanharrastajat.

Keruussa taltioidaan Sakoa koskevia esineitä, valokuvia ja kirjoitettuja muistoja. Materiaalia voi luovuttaa Metsästysmuseolle lainaksi näyttelyä varten tai luovutuksena museon kokoelmiin. Kirjoitetut muistot ja muu kirjallinen materiaali tallennetaan Metsästysmuseon arkistoon.

Keruu jatkuu helmikuun loppuun asti ja on kaikille avoin. Mikäli sinulla on Sako Oy:tä koskevaa aineistoa tai omia muistoja, toimita ne Suomen Metsästysmuseolle. Tarkemmat ohjeet aineiston luovutuksesta löytyvät alta.

Kuva: Suomen Metsästysmuseon valokuva-arkisto.

TOIMITUSOHJEET

Kirjalliset vastaukset

Kirjoita Sakoon liittyvistä muistoistasi, vastaus on vapaamuotoinen. Kirjoita omalla tyylilläsi. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Sisältö on tärkeä, ei tyyli tai oikeinkirjoitus. Kirjoita alkuun taustatietosi: Koko nimi, ammatti (myös entiset, huomaa: ”eläkeläinen” ei ole ammatti) ja koulutus, syntymäaika ja -paikka, osoite, puhelin ja sähköpostiosoite. Jos olet kuullut asian joltain toiselta, esim. vanhemmiltasi, ilmoita myös kertojasta vastaavat tiedot. Kirjoita mieluiten sähköisesti ja palauta teksti sähköpostitse. Jos kirjoitat paperille, kirjoita vain paperin toiselle puolelle. Älä käytä tarroja, teippejä tai niittejä.

Haastattelut

Muistitietoa kerätään kirjoitetussa muodossa tai myös valmiina haastatteluina. Erillisiä haastatteluja emme tässä vaiheessa pysty tekemään. Lue alkuun haastattelun aihe SAKO 100 VUOTTA, haastattelun aika ja paikka, haastattelijan nimi, ammatti (myös entiset) ja koulutus, syntymäaika ja –paikka. Ilmoita haastateltavasta samat tiedot. Liitä mukaan yhteystietosi ja haastateltavien yhteystiedot. Äänittämiseen käyvät erilaiset sanelukoneet ja nauhurit.

Valokuvat

Museo ottaa mielellään vastaan Sakoon liittyviä valokuvia. Halutessasi palautamme alkuperäiset kuvat. Kirjoita lähettämistäsi valokuvista tai negatiiveista erilliselle paperille (ei kuviin) seuraavat tiedot: Kuvausaika ja -paikka, kuvaaja, mitä kuva esittää ja keitä henkilöitä siinä on. Digikuvat tulee lähettää cd:llä tai muulla tallennusvälineellä, muutaman kappaleen erät sähköpostitse.

Kuva: Sako Oy:n arkisto.

Esinelahjoitukset

Ota yhteyttä esinekokoelmista vastaavaan amanuenssiin Perttu Materoon, email. perttu.matero@metsastysmuseo.fi, puh. 050 435 7139.

Käyttö- ja julkaisuoikeuslupa

Suomen Metsästysmuseolla on saapuneeseen aineistoon julkaisuoikeus. Erillisiä tekijänpalkkioita ei makseta. Vastaajan antamat tiedot voidaan julkaista nimettömänä ja ilman vastauksessa mainittuja henkilönimiä. Luovuttaja voi myös antaa aineiston väliaikaisesti vain Sako 100 vuotta -näyttelyä varten. Halutessaan vastaaja voi osittain tai kokonaan kieltää aineistonsa julkaisun ja luovuttaa sen talletettavaksi arkistoon vain tutkimuskäyttöön.

Liitä vastaukseesi allekirjoitettu suostumuksesi siihen, että aineisto voidaan arkistoida nimelläsi Suomen Metsästysmuseon arkistoon sekä mahdolliset haluamasi käyttörajoitukset. Äänitettä lähetettäessä suostumus yhteystietoineen tulee liittää oheen erilliselle paperille.

Vastausten lähettäminen

Lähetä vastauksesi 28. helmikuuta 2021 mennessä sähköpostilla osoitteeseen jouni.partanen@metsastysmuseo.fi tai kirjeitse osoitteeseen Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki. Lisää kuoreen tai sähköpostin aihekenttään ”Sako 100 vuotta -keruu”. Haastattelun voi lähettää cd:llä tai muistitikulla. Emme palauta kirjoituksia emmekä tallenteita, joten kopioi ne itsellesi halutessasi.

Keruuta koskeviin kysymyksiin vastaa

Viestintäsuunnittelija Jouni Partanen

Email. jouni.partanen@metsastysmuseo.fi

Puh. 050 321 5259.

Keräilijä – Hae Suomen Asehistoriallisen Seuran jäsenyyttä yhdessä kaverisi kanssa! 2021 tarjouksena kaksi liittyy seuraan yhden hinnalla kesäkuun loppuun mennessä

Keräilijä – Hae Suomen Asehistoriallisen Seuran jäsenyyttä yhdessä kaverisi kanssa!

2021 tarjouksena kaksi liittyy seuraan yhden hinnalla kesäkuun loppuun mennessä. Jättäkää hakemuksenne yhdessä osoitteessa https://sahs.fi/yhdistys/hae_jaseneksi/jasenlomake/ tai kirjallisesti lomakkeella https://sahs.fi/wp-content/uploads/2018/11/Jäsenhakemus.pdf. Lomake lähetetään sähköpostilla sihteeri(at)sahs.fi. Muistakaa mainita kaverinne nimi hakemuksessa.

Suomen Asehistoriallisen Seuran jäsenenä saat palveluja, etuja ja arvostusta.

Saat myös painoarvoa viranomaisten kanssa asioidessa Suomen suurimman asehistoriallisen yhdistyksen jäsenenä.

Vaikutusväylä lainsäädäntöön

Seuran kautta voit vaikuttaa viranomaispäätöksiin ja lakien valmisteluun.

Apua ase- ja keräilyharrastuksen ongelmissa

Mielenkiintoisia kokouksia ja vierailuja

Tarjoamme jäsenistölle kahdesti vuodessa kokouksen, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat ja alan kuulumiset.

Jäsenlehti ASE-lehti

ASE-lehti on SAHS:n jäsenlehti. Jäsenenä saat lehtesi halvemmalla kuin kestotilaaja.

Tapahtumia keräilijöille ja harrastajille

Seura järjestää harrastajille GunShow-tapahtuman, ampumakilpailun elokuussa ja keräilijöille huutokaupat keväällä ja syksyllä.

Kontakti toisiin harrastajiin

Asekeräilijänä ja historian harrastajana jäsenyys asehistoriallisessa yhdistyksessä edistää asekeräilyluvan käsittelyä, jäseneksi pyrkiville järjestetään asehistorian ja aselain koe, mutta SAHS:n jäseneltä ei edellytetä keräilylupaa, alan harrastuneisuus riittää.

Jäsenmaksut 2021 ja 50 vuotta jäsenenä olleelle jäsenmaksuvapautus 2021

Suomen Asehistoriallisen Seuran jäsenmaksujen laskut tulevat jäsenille ASE-lehden toimituksen yhteydessä joko numero 1 tai numero 2 mukana.

Seuran syyskokous päätti yksimielisesti liittymismaksun pitämistä entisellään ja jäsenmaksun korottamista 5 € Korona-tilanteen takia, jolloin jäsenmaksun suuruus vuonna 2021 on 55 €.

Lisäksi syyskokous päätti, että seuran 50 vuotta jäsenenä olleelle myönnetään jäsenmaksuvapautus vuodelle 2021. Jäsenmaksuvapautus tulee hakea oma-aloitteisesti 28.2.2021 mennessä, lähettämällä siitä vapaamuotoinen ilmoitus (etunimi, sukunimi, osoite, puhelin, sähköpostiosoite (jos on) ja liittymisvuosi) seuran sihteerille sähköpostilla sihteeri(at)sahs.fi tai soittamalla 041 456 38 44.

SAHS hallitus

 

Uudenvuoden tervehdys uudelta puheenjohtaja Pasi Kesäniemeltä

Uudenvuoden tervehdys uudelta puheenjohtajalta

Takana on poikkeuksellinen vuosi moneltakin osin. Suomen Asehistoriallisessa Seurassakin vaihdettiin uudelle vuodelle uusi
puheenjohtaja. Sinällään siinä ei ole mitään dramatiikkaa takana. Virastotyöläinen sanoisi, että henkilökiertoa.

Olen 70 -luvulla syntynyt, eli keskiarvolla mitattuna varsin nuori asekeräilijäksi. Harrastan asekeräilyn lisäksi monipuolisesti
ampumaurheilua ja metsästystä. Pari viime vuotta olen vastannut SAHS ampumakilpailuiden vetämisestä ja moni tunnistaneekin siitä yhteydestä tai muuten ampumaradalta.  Kaikkea en varmasti osaa, mutta ei tarvitsekaan. Esa jatkaa
hallituksessa samoin kun muukin osaava kaarti.

Toiminta jatkuu samaan tapaan jos vain olosuhteet antaa myöten. Huutokauppoja, ampumapäivä & kilpailut, Gun Show jne. Lisää mietteitä helmikuussa ilmestyvän Ase-lehden pj-palstalla.

ps. aselupien hinnat pysyy samoina 2021. Koronan takia passeja myönnettiin viime vuonna vähemmän, joten tälle vuodelle passin hintaa nostettiin 7 €. Pidetään siis lupaviskaalit kiireisinä, ettei lupahinnat nouse entisestään! SAHS toimii aktiivisesti, jotta asekeräilijöiden lupamaksut saataisiin tolkun tasolle.

Mukavaa ja turvallista uutta vuotta,
Pasi Kesäniemi
Suomen Asehistoriallinen Seura ry
puheenjohtaja

Hyvää Uutta Vuotta 2021 ja kiitos – Esa Salldén

Meksiko EU:n aseturvallisuuden esikuvana?
 
Tähän käsitykseen olen päätynyt toimittuani viisi vuotta Suomen Asehistoriallisen Seuran puheenjohtajana. Vuoden 2021 alusta alkaen jätän tehtävän raskain mielin Pasi Kesäniemelle, raskain mielin siksi, että haasteet ase- ja militariakeräilijöiden ja samalla muidenkin aseenomistajien edunvalvojana ovat käyneet vuosi vuodelta raskaammiksi.
 
Suomessa olemme saaneet seurata aitiopaikalta, kuinka Ruotsi on hoitanut aseturvallisuuttaan. Kuluneina viitenä vuonna naapurimaassamme on siirrytty järjestäytyneestä rikollisuudesta aseellisiin klaanisotiin samalla, kun poliisi on keskittynyt vähentämään tavallisten metsästäjien ja ammunnan harrastajien luvallisia aseita.
 
Ruotsin toiminta on Meksikon mallia parhaimmillaan, kun aseita on vain rosvoilla ja poliiseilla, siviileille jää uhrin asema. Meksikon ”20 vuotta vankeutta luvattomasta aseesta” yhdistettynä siviilien totaaliseen aseistariisuntaan on johtanut rikollisterroriin, jossa 2016 uutisoitiin kuolleen maailmassa toiseksi eniten ihmisiä rikoksen uhrina ja 2017 luku oli reilu 29 000 kuollutta.
 
Rajan pohjoispuolella Teksasissa vapaa aseenkanto-oikeus ilman rekisteröintipakkoa yksityishenkilöiden välisessä asekaupassa takaa rauhan ja turvallisuuden. Rikollinen voi Meksikon puolella luottaa siihen, että kukaan ei tule häiritsemään joukkomurhaa, mutta samaa ei uskalla yrittää Teksasissa.
 
Suomessa ja EU:ssa tietysti otetaan oppia Ruotsista, ei Yhdysvalloista. USA:ssa aseilla tehty rikollisuus on vähentynyt maan historiaan pienimpiin lukuihin samalla kun yksityisomisteisten aseiden määrä vain kasvaa.
 
Viiden vuoden ”saldo”
 
EU:n asedirektiivin varjolla virkamiehet vaikeuttavat militaria- ja asekeräilijöiden elämää mahdollisimman paljon. Loppuvuodesta 2020 kuultiin poliisilta viesti, ettei tykkejä enää saa deaktivoida, koska tähän ei ole ohjetta EU:lta. Eikä niitä vanhoja koristetykkejäkään saa näin ollen myydä tai ostaa.
 
Jopa yli satavuotiaiden aseen osien luettelointivaatimus oli uusimman aselain vaarallisin saavutus. Kun lakiin saatiin tulkinnanvarainen luvanvaraisen osan määritelmä ja vaatimus kaikkien lukon osien luetteloinnista ja poliisille ilmoittamisesta määräpäivään mennessä, on melko varmaa, että joka toisella asekeräilijällä ja kauppiaalla on jonkun kaapin taakse pudonneena ”olennainen osa”. Itsekin olen käyttänyt kuulakärkikynän jousta aseeni lukkomekanismissa. Eikä ase toimi ilman sitä, joten se on olennainen osa. Aselakiuudistus naulasi lopullisesti käytäntöön stalinistisen oikeusperiaatteen: rikos kyllä tulee ilmi, kunhan vaan riittävästi tutkitaan.
 
Kehitystä voi tietysti yrittää ennakoida ja olla kaukaa viisas. Niinpä moni keräilijä, mm. kolme SAHS:n kunniajäsentä, joille olen itse luovuttanut kultaiset kunniajäsenen merkit, on luopunut kaikista keräilyaseistaan ja päättänyt keskittyä militariaan, kuten merkkeihin ja asepukuihin, koska perillisten olisi aikanaan helppoa realisoida ne. Ja onhan se hienoa, kun voi pitää olohuoneessa mallinukkea, jolla on deaktivoitu ase olallaan.
 
Myötäily ei valitettavasti auta kovin kauaa. Siirtyminen keräämään dekoaseita tuotti pettymyksen, kun tulikin määräys myös toimimattomaksi tarkastettujen dekoaseiden säilyttämisestä lukkojen takana ja vieläpä hyväksytyssä säilytystilassa, kun niitä on viisi tai enemmän. Siihen loppui haaveiltu militariaharrastus olohuoneessa. Pieni lohtu on, että jos silti pitää koristeeksi hitsattuja pyssyjä esillä, poliisi vie vain ne, ei myös toimivia – niitä kun ei enää ole.
 
Aseet ovatkin valtion omaisuutta?
 
Kun aseiden romuttaminen tapahtuu nyt ainoastaan luovuttamalla koko pyssy poliisille, astuttiin vaarallinen askel yli yksityisen omaisuuden suojan. Samaa linjaa edustaa määräaikaisten lupien ja harrastuksen määräaikaisen osoittamisen vaatimus.
 
”Vaikka ampuma-ase olisi toimintakelvoton, se tulee luovuttaa poliisin haltuun. Poliisi selvittää ampuma-aseen omistussuhteet mahdollisuuksien mukaan. Useimmiten nämä aseet ovat kuitenkin ns. isännättömiä eli luvattomia ampuma-aseita. Kenelläkään ei oikeutta pitää hallussaan ampuma-asetta ilman asianmukaista aselupaa.”
 
Näin Sisä-Suomen poliisilaitos vääristelee totuutta uutistiedotteessaan 29.12.2020. Ei mainintaa vanhoista lupavapaista aseista. Ei mainintaa löytäjän ensisijaisesta omistusoikeudesta löytöaseeseen. https://poliisi.fi/-/miten-toimin-loytamani-ampuma-aseen-kanssa-?utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter
 
Onneksi luottamustoimeni päättyy tänään 31.12.2020, kaksi päivää tämän virkamiesroskan julkaisemisen jälkeen.
 
Ase- ja militariakeräilijät ja sellaisiksi aikovat, tukekaa Pasia puheenjohtajan työssään liittymällä Suomen Asehistorialliseen Seuraan. Seura tukee puolestaan teitä, kun vuoronne tulee.
 
Esa Salldén
SAHS entinen puheenjohtaja

Suomen Asehistoriallinen Seura kiittää Esaa kuluneesta viidestä vuodesta puheenjohtajana! Hyvää Uutta Vuotta 2021.

Vastaa metsästäjäkyselyyn: Miten lyijyammusten kielto vaikuttaa sinuun?

Metsästäjäkysely: Miten lyijyammusten kielto vaikuttaa sinuun?

Jos harrastat metsästystä tai urheiluammuntaa, osallistu lyhyeen kyselyyn. Kyselyä varten ei kerätä henkilötietoja, joten voit vastata täysin anonyymisti. Osallistu kyselyyn osoitteessa https://www.face.eu/2020/12/hunters-survey-on-lead/ ja valitse kielivalikosta suomi.

Tietoa tutkimuksesta:

Eurooppalaisten metsästäjien kattojärjestö (FACE), joka valvoo Euroopan kansallisten metsästäjäjärjestöjen etua, selvittää yhteistyössä REACHLaw-yhtiön kanssa lyijyammusten kiellon sosioekonomisia vaikutuksia Euroopan metsästäjiin.

Taustatietoa:

Euroopan kemikaalivirasto, joka on EU:n toimielin, valmistelee ehdotusta lyijyn rajoittamiseksi metsästyksessä ja urheiluammunnassa käytettävissä ammuksissa. Ehdotus julkaistaan vuoden 2021 tammikuun puolessa välissä, ja uusi EU:n asetus tulee mahdollisesti voimaan vuoteen 2023 mennessä. FACE:n tutkimuksella selvitetään lyijyammusten mahdollisen käyttökiellon sosioekonomisia vaikutuksia Euroopassa.

Vinkkejä, joiden avulla selviydyt kyselystä:

– Lue ohjeet tarkkaan ennen kuin alat vastaamaan

– Ohjeessa sanotaan, että kysely ei toimi matkapuhelimella, mutta meidän testien perusteella vastaaminen onnistuu myös älypuhelimilla tai tableteilla

– Kyselyssä on melko paljon kysymyksiä, joten varaa aikaa ja rauhallinen hetki vastaamiseen

– Jos kyselyssä tulee kysymyksiä, joihin et tiedä vastausta, niin älä luovuta vaan vastaa parhaan tietosi mukaan. Voit myös palata kyselyn ensimmäiselle sivulle ja katsoa ohjetta tai katsoa tässä esitettyjä ohjeita. Emme voi vaikuttaa kyselyn sisältöön, koska kysymykset ovat kaikille EU maille samat

– Kyselyssä eritellään metsästys ja muu ampumatoiminta, koska kemikaalivirasto (ECHA) saattaa erotella suosituksissaan komissiolle esimerkiksi ampumaratatoiminnan ja metsästyksen. Useissa EU maissa on puutteelliset arviot metsästäjien omistamista/käyttämistä ampuma-aseista sekä vuosittain ammutuista patruunamääristä. Ts. kemikaalivirasto saattaa aliarvioida lyijyammuskiellon sosioekonomiset vaikutukset.

– FACE on kääntänyt kyselyn vain EU:n valtakielille ja pienemmät maat kääntävät kyselyn itse. Aikataulu on ollut erittäin kireä ja kaikki maat eivät ole käännöstä ehtineet tehdä. Suomen Metsästäjäliitto on suomentanut kyselyn ja toivomme, että Ruotsi tekee ruotsinnoksen. Ilmoitamme jos/kun ruotsinnos on saatavilla

Muutamia suomalaisille vaikeita/erikoisia kysymyksiä:

– Kyselyssä kysytään tietoja ilma-aseista, koska monissa Euroopan maissa niitä käytetään metsästyksessä/haittaeläinten poistossa. Lisäksi ilma-aseita käytetään ampumaharjoittelussa sekä ampumaurheilussa.

– Muista laskea yhdistelmäaseet sekä mahdolliset vaihtopiiput eri aseiksi. Ts. jos sinulla on haulikkorihla, niin laske haulipiippu haulikoihin ja luotipiippu luotiaseisiin. Vaihtopiippukivääreistä kaikki piiput lasketaan eri aseiksi.

– Kosteikon määritelmä on myös meille vielä epäselvä, joten vastaa kuten ajattelet kosteikon määriteltävän tulevaisuudessa.

Palautteesi on todella tärkeää, sillä jos käytät tällä hetkellä lyijyammuksia, niin rajoitus tulee vaikuttamaan suoraan sinuun.

Osallistu kyselyyn osoitteessa face.eu/survey ja valitse kielivalikosta suomi.

Lisätietoa:
https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajakysely-miten-lyijyammusten-kielto-vaikuttaa-sinuun

Kiitoksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021!

Heikki Pohjolainen 80 vuotta – Paljon onnea

Kunniapuheenjohtajamme Heikki Pohjolainen täytti tänään 80 vuotta. Suomen Asehistoriallinen Seura, jäsenistö ja hallitus sekä Suomen asekeräilijät onnittelevat Heikkiä merkkipäivänä.

Heikki Pohjolainen on asekeräilyn pioneeri, joka oli perustamassa Suomen Asehistoriallista Seuraa ja sen sääntöjä 13.7.1965. Hän on ainoa seuran elossa oleva perustajajäsen. Hänen ja Suomen Asehistoriallisen Seuran ansiota on, että maamme asehistoriaa on säilynyt.

Heikki on vaikuttanut kaikissa aselakimuutoksissa ja edustanut keräilijäyhteisöä. Merkittävin rooli hänellä oli vuoden 1998 uudistuksessa, jossa hän pystyi edistämään järkeviä käytäntöjä. Hänen ideoimansa on muun muassa armonvuosilaki, mikä mahdollistaa aseen luovuttamisen poliisille ilman seuraamuksia.

Pohjolainen oli perustamassa myös Euroopan asekeräilijöiden edunvalvontajärjestöä FESAC:ia, millä on viime vuosina ollut merkittävä asema aseharrastajien EU-tason edunvalvonnassa. FESAC (Foundation for European Societies of Arms Collectors) lähetti tänään Heikille lämpimät onnittelunsa, kuten myös pohjoismaiset asekeräilyn kollegat.

Suomen Asehistoriallinen Seura onnitteli Heikkiä jo perjantaina 11.12.2021. Seuran lahjan luovuttivat (vasemmalta) Juhani Jokinen, tuleva puheenjohtajamme Pasi Kesäniemi, Kalle Seppälä ja nykyinen puheenjohtajamme Esa Salldén. Vierailun aikana keskusteltiin myös akuuteista asekeräilyn kehityspainopisteistä.

Heikki nousi tänään ensimmäisenä henkilönä asehistorian Hall of Fameen. Asehistorian Hall of Fame on Suomen Asehistoriallisen Seuran perustama kunniagalleria. Se on Suomen asekeräilijöiden kunnianosoitus henkilöille, jotka ovat antaneet oman erityisen panoksensa suomalaisen asehistorian tallentamisen ja sen kehittämisen eteen. Seuran sihteeri Sari Lönn luovutti tänään Heikille kunniakirjan onnittelujen kera.

Heikki Pohjolainen

Suomen Asehistoriallisen Seuran perustajajäsen ja kunniapuheenjohtaja
Suomen kansainvälisesti tunnetuin asekeräilijä
Vaikuttaja ja menneisyyden tallentaja
Perustajana Euroopan asekeräilijöiden edunvalvontajärjestössä FESAC:ssa (Foundation for European Societies of Arms Collectors)
#1 Asehistorian Hall of Fame kunniagalleria

 

Kunniapuheenjohtaja Heikki Pohjolainen asehistorian Hall of Fameen

Hall of Fame
Asehistorian Hall of Fame on Suomen Asehistoriallisen Seuran perustama kunniagalleria. Se on Suomen asekeräilijöiden kunnianosoitus henkilöille, jotka ovat antaneet oman erityisen panoksensa suomalaisen asehistorian tallentamisen ja sen kehittämisen eteen. Ensimmäinen asehistorian Hall of Fameen valittu henkilö julkistettiin Suomen Asehistoriallisen Seuran kunniapuheenjohtajan Heikki Pohjolaisen 80-vuotispäivänä 17.12.2020.

#1 – Heikki Pohjolainen
Syntymävuosi 1940
Suomen Asehistoriallisen Seuran perustajajäsen ja kunniapuheenjohtaja
Suomen kansainvälisesti tunnetuin asekeräilijä
Vaikuttaja ja menneisyyden tallentaja
Perustajana Euroopan asekeräilijöiden edunvalvontajärjestössä FESAC:ssa (Foundation for European Societies of Arms Collectors).

Heikki Pohjolainen on asekeräilyn pioneeri, joka oli perustamassa Suomen Asehistoriallista Seuraa ja sen sääntöjä 13.7.1965. Hän on ainoa seuran elossa oleva perustajajäsen. Hänen ja Suomen Asehistoriallisen Seuran ansiota on, että maamme asehistoriaa on säilynyt. ”Kun toisen maailmansodan esineistöä ruvettiin 1970-80-luvuilla hävittämään, seura vaikutti siihen, että niitä myytiin keräilijöille eikä hävitetty. Suomi on maita, jossa toisen maailmansodan esineet ovat säilyneet melkein parhaiten. Moni isompi maa on tuhonnut historiansa täysin”, Pohjolainen tietää.

Heikki on vaikuttanut kaikissa aselakimuutoksissa ja edustanut keräilijäyhteisöä. Merkittävin rooli hänellä oli vuoden 1998 uudistuksessa, jossa hän pystyi edistämään järkeviä käytäntöjä. Hänen ideoimansa on muun muassa armonvuosilaki, mikä mahdollistaa aseen luovuttamisen poliisille ilman seuraamuksia.

Pohjolainen oli perustamassa myös Euroopan asekeräilijöiden edunvalvontajärjestöä FESAC:ia, millä on viime vuosina ollut merkittävä asema aseharrastajien EU-tason edunvalvonnassa.

Hänellä on yksityinen museokokoelma. Sinne pääsevät sopimuksesta mm. viranomaiset ja puolustusvoimien edustajat.

Suomen Asehistoriallinen Seura, jäsenistö ja hallitus sekä Suomen asekeräilijät onnittelevat Heikkiä!

Lue lisää https://sahs.fi/yhdistys/hall-of-fame/