Metsästäjäliitto on aktiivisesti mukana vaikuttamassa lyijynkäyttöön liittyvien rajoitusten päätöksentekoon
Euroopan unionissa on jo vuosia mietitty rajoituksia lyijyn käyttöön. Vuonna 2017 valmistui ECHAN nykyinen kosteikkoalueita ja vesilintujen metsästystä koskeva lyijynkäytön rajoitusesitys. Se kieltäisi lyijyn käytön kaikilla Ramsar-kosteikkomääritelmän mukaisilla kosteikoilla Euroopan Unionin alueella. EU-komissio on lisäksi pyytänyt Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) valmistelemaan rajoitusesityksen lyijyn totaalikieltoon metsästyksessä, urheiluammunnassa sekä kalastuksessa. Pyyntö pohjautuu ECHAN kosteikkoja koskevan lyijynkäytön rajoitusesityksen valmistelussa syntyneeseen tausta-aineistoon.
Vesilinnustuksessa lyijyn käyttökielto perusteltu
Suomessa lyijyä saa tällä hetkellä käyttää metsästyksessä lukuun ottamatta haulikolla tapahtuvaa vesilinnustusta. Metsästäjäliitto pitää lyijyn käyttökieltoa varsinaisilla kosteikoilla perusteltuna, koska vesilinnuilla on tapana niellä haulin kokoisen hiekan mukana hauleja lihasmahaansa, ja näin lyijyä joutuu paitsi lintuihin, myös niitä syöviin petoeläimiin.
EU kiristämässä lyijyhaulikieltoa
Tilanne tällä hetkellä: Euroopan komissio jyräsi lyijyhaulirajoituksensa läpi EU-jäsenmaiden REACH-komiteassa syyskuun 3. päivä pidetyssä online-kokouksessa. Päätös voi kieltää lyijyhaulien käytön metsästyksessä ja urheiluammunnassa suurimmassa osassa Suomea ja aiheuttaa metsästäjille vakavia oikeudellisia ongelmia.
Lyijyhaulirajoituksen käsittely jatkuu EU:ssa. Rajoitusehdotus on nyt edennyt neuvosto-parlamentti -vaiheeseen. Molemmat instanssit käsittelevät asiaa ja on vielä mahdollista, että ehdotus kaadetaan.
Jos ehdotus kuitenkin hyväksytään molemmissa käsittelyissä, asetus tulee voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu virallisessa lehdessä, eli mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella, viimeistään ensi vuoden alussa.
Lue lisää Metsästäjäliiton tiedotteesta (8.9.2020): Suomen Metsästäjäliitto ei anna periksi lyijyhaulirajoituksessa
Vireillä myös lyijyn totaalikielto metsästyksessä
EU:ssa on vireillä myös lyijyn käytön täyskielto kaikessa metsästyksessä ja kalastuksessa. EU komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHAa) selvittämään lyijyn käytön vaikutuksia myös kaikessa muussa ampumatoiminnassa sekä kalastusvälineissä. Tämä esitys on paljon edellistä kattavampi. Lyijyn totaalikielto koskisi niin luoteja ja hauleja kuin kalastuspainoja.
Metsästäjäliitto ei kannata lyijyn totaalikieltoa kaikissa ammuksissa ja ympäristöissä. ”Mielestämme ei ole syytä tehdä kalliita ja hankalia rajoituksia hätiköidysti vaan selvitettävä perusteellisesti muutosten hyödyt ja haitat monelta kantilta.”
Usein kysytyt kysymykset / Korvaavat haulipatruunat
Mitä vallitseva lainsäädäntö sanoo lyijyhauleista?
Metsästyslaki 33 § (8.5.2015/583)
1.vesilintujen metsästyksessä ei saa käyttää lyijyhauleja;
Tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä ainoastaan vesilinnut on ammuttava lyijyä korvaavilla hauleilla. Vesilintujen elinalueilla on kuitenkin suositeltavaa käyttää korvaavia haulimateriaaleja myös muiden eläinten ampumisessa.
Saako korvaavia haulimateriaaleja käyttää myös muissa jahdeissa?
Kyllä saa. On kuitenkin hyvä muistaa, että maanomistaja voi metsästysvuokrasopimuksessa kieltää esimerkiksi kovien haulimateriaalien käyttämisen. Asia on syytä selvittää ennen metsästystä alueella. Suomessa esimerkiksi Metsähallitus on sallinut kovien haulimateriaalien käytön alueillaan.
Mitä pitää ottaa huomioon, kun vaihtaa lyijyhaulit korvaaviin materiaaleihin?
Tutustu haulikkosi merkintöihin, selvitä sen teräshaulikelpoisuus ja mille paineille se on koeistettu. Haulikon on oltava myös hyväkuntoinen. Jos olet hiukankin epävarma, näytä asettasi osaavalle asesepälle.
Muuttuuko haulikon osumakuvio korvaavia käytettäessä?
Voi muuttua, mutta käytätpä lyijyä tai korvaavia on haulikon osumakuvio aina testattava ampumalla osumakuvio paperiin. Esimerkiksi kovat haulimateriaalit antavat usein tiukemman osumakuvion väljemmillä supistajilla kuin lyijy.
Voiko vanhemmalla haulikolla ampua korvaavia haulipatruunoita?
Kyllä voi, mutta ei kaikkia. Vanhempia haulikoita ei ole suunniteltu kovien haulimateriaalien ampumiseen. Lisäksi niitä ei ole painekoeistettu nykyisille tehokkaimmille patruunoille. Kova haulimateriaali, kuten teräs, ei räjäytä haulikkoa, mutta se voi tiukan supistuksen läpi ammuttuna aiheuttaa pienen pullistuman piippuun (bulging) juuri ennen supistusta. Jos olet epävarma, käytä pehmeämpiä haulimateriaaleja. Jos haluat olla 100 prosenttisen varma ettei aseesi vaurioidu, sinun on hankittava teräshaulikelpoinen nykyaikainen haulikko.
Korvaavan haulimateriaalin valinta?
Korvaavia haulimateriaaleja on jo markkinoilla runsaasti ja valitsetpa minkä tahansa, tutustu sen ominaisuuksiin. Kovuus ja materiaalin tiheys (cm³) vaikuttavat esimerkiksi haulikoon valintaan.
Markkinoilla on runsaasti erilaisia hauleja, jotka ovat sekoitteita useista eri materiaaleista. Alla kuitenkin lueteltu tyypillisimmät Suomessa käytettävät korvaavat haulimateriaalit.
Mitä korvaavia haulimateriaaleja on olemassa?
Teräs (7,9 g/cm³), joka on edullinen, mutta kova ja kevyt. Teräshaulin tulee olla kahta haulikokoa suurempia kuin lyijyä käytettäessä riittävän iskuenergian säilyttämiseksi. Patruunat luokitellaan kahteen eri luokkaan:
- Standard steel -patruunaa voidaan ampua myös vanhemmilla hyväkuntoisilla haulikoilla kaikilla supistusasteilla. Ei kuitenkaan damaskipiippuisilla tai mustaruutiaseilla.
- Teräshaulikoeistetut haulikot alkoivat yleistymään vasta 1990-luvulla ja jos et löydä haulikostasi merkintöjä siitä, niin voit nykytiedon mukaan ampua sillä kevyitä standard steel -latauksia. Vaikka latukset ovat kevyitä, ne saattavat avartaa tiukkaa supistusta ja aiheuttaa ns. pullistumaa piippuun (bulging). Tämä ei kuitenkaan vaikuta haulikon käyttöön, mutta saattaa laskea jälleenmyyntiarvoa. Valmistajat eivät myöskään anna takuuta, jos haulikolla on ammuttu teräslatauksia. Alla C.I.P.:n määritelmä standard steel patruunalle. Huomaa, että jos yksikin taulukon arvoista ylittyy, patruuna siirtyy High Performance-luokkaan.
- High Performance -patruuna vaatii teräshaulikoeistetun haulikon. High Performance -luokan patruunoita ei suositella ammuttavaksi puolisuppeaa tiukemmilla supistuksilla.
- Jos aiot ampua High Performance -luokan teräshaulipatruunoita haulikollasi, aseestasi tulisi löytyä ranskan lilja (kuva) tai merkintä steel shot. Merkintä löytyy joko lukkorungosta tai piipusta. High Performance -luokan latauksia ei suositella ammuttavaksi puolisuppeaa tiukemmilla supistuksilla. Jotkut valmistajat laittavat myös vaihtosupistimiin merkinnän steel tai no steel.
Volframi (12-18 g/cm³) on lyijyä kalliimpi, kovempi ja raskaampi. Volframi on iskuenergialtaan selvästi lyijyä tehokkaampi. Volframihaulin tulee olla yhtä, kahta tai kolmea kokoa pienempi kuin lyijyä käytettäessä riippuen sen tiheydestä. Volframipatruuna vaatii aina teräshaulikoeistetun haulikon. Volframipatruunoita ei suositella ammuttavaksi puolisuppeaa tiukemmilla supistuksilla. Volframihauleja on saatavana useilla eri tiheyksillä. Volframihaulit ovat aina sekoitteita.
Kupari (8,9 g/cm³) on lyijyä kalliimpi, kovempi ja kevyempi. Kuparihaulin tulee olla yhtä-kahta haulikokoa suurempi kuin lyijyä käytettäessä. Miedoimpia ja pienempihaulisia kuparilatauksia voi ampua vanhemmilla haulikoilla samaan tapaan kuin standard steel -teräslatauksia. Muutoin kuparillekin tulee olla teräshaulikoeistettu haulikko.
Pehmeät korvaavat haulimateriaalit
Vismutti (9,8 g/cm³) on lyijyä kalliimpi, pehmeämpi ja kevyempi ja soveltuu ammuttavaksi myös vanhemmilla haulikoilla. Vismuttihaulin tulee olla yhtä haulikokoa suurempia hauleja kuin lyijyä käytettäessä riittävän iskuenergian säilyttämiseksi.
Tina/sinkki on lyijyä kalliimpi, pehmeämpi ja kevyempi ja soveltuu ammuttavaksi myös vanhemmilla haulikoilla. Tina/sinkkihaulin tulee olla kahta haulikokoa suurempi kuin lyijyä käytettäessä riittävän iskuenergian säilyttämiseksi.
TungstenMatrix (10,8 g/cm³), on lyijyä kalliimpi, pehmeämpi ja kevyempi ja soveltuu ammuttavaksi myös vanhemmilla haulikoilla. Haulit on tehty volframijauheen ja polymeerien sekoituksesta. Haulit ovat ominaisuuksiltaan hyvin lähellä lyijyä.
Artikkeli Metsästäliiton sivuilta.
